Ryhtyisinkö polkupyörälähetiksi?

Jos pidät pyöräilystä ja liikunnasta ja tarvitset lisätuloja, saatat harkita pyörälähetin pestiä. Ehkäpä olet opiskelija ja etsit itsellesi satunnaista lisätyötä, jonka lomassa saisi samalla myös liikuntaa. Tällöin pyörälähetin pesti voi sopia juuri sinulle, kunhan vain pidät huolta siitä, ettet anna polkea työehtojasi ja -olojasi. Kerromme tässä artikkelissa muutaman hyvän ja huonon puolen polkupyörälähetin työssä.

Pyörälähetin työ tarjoaa roppakaupalla liikuntaa

Pyörälähetin työssä saat työpäivän aikana runsaasti liikuntaa. Tämä on hyvä tapa pitää kuntoa yllä! Moni työ keskittyy nykyisin istumatyöhön, minkä vuoksi työn ulkopuolella tulisi liikkua mahdollisimman paljon. Pyörälähetin työssä liikunta tulee työn sivutuotteena. Jos nautit liikkumisesta, voi pyörälähetin työ olla sinulle juuri sopiva ammatti hankkia lisätuloja. Nykynuoria parjataan usein liian vähäisestä liikunnasta mutta polkupyörälähetti voi näyttää parjaajille pitkää nenää. Opiskelijalla ei välttämättä ole varaa erilliseen kuntosalikorttiin, joten työn mukanaan tuoma liikunta tulee tarpeeseen ja on mukavaa vastapainoa opintojen mukanaan tuomalle runsaalle istumiselle.

Pyörälähettien työehdoissa ja -oloissa on ollut epäselvyyksiä

Vaikka pyörälähetin työssä onkin monia hyviä puolia ja vaikka tietyissä elämäntilanteissa, kuten opiskelijana, se voi olla oivallinen keino hankkia lisätuloja, niin lähetin työn huonoihin puoliin kuuluu alalla usein tarjotut melko huonot työehdot sekä -olot.

Usein pyörälähetin työtä tarjotaan freelancer-tyyppisesti. Tästä seuraa se, että lähetti joutuu itse vastaamaan esimerkiksi eläke- ja vakuutusturvastaan. Jos lähetti joutuu kesken lähetyksen kuljettamisen onnettomuuteen, ei työnantaja ole välttämättä vakuuttanut häntä tällaisten tilanteiden varalta.

Kaikki pyörälähetin työtä tarjoavat yritykset eivät välttämättä myöskään tarjoa läheteille kunnollisia taukotiloja, joissa he voisivat pitää tarvitsemiaan taukoja. Tässä työssä riittävät tauot ovat tarpeen, jotta lähetti pysyisi skarppina koko työpäivän. Liian väsynyt pyöräilijä voi olla liikenteessä suoranainen turvallisuusriski.

Jos lähetin työtä tarjotaan freelancer-tyyppisesti, ei lähetti voi myöskään olla varma, kuinka paljon tunteja hän saa. Tästä ei nimittäin ole mitään takuuta. Tällainen tilanne tekee elämästä epävarmaa, sillä lähetti ei voi tietää, paljonko tulee ansaitsemaan seuraavassa kuussa, mikä tekee oman taloudellisen tilanteen suunnittelusta haastavaa.

Aina lähetille ei myöskään makseta hänen kulkuvälineensä, eli polkupyörän ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Polkupyörän huolto ei onneksi yleensä maksa maltaita eikä pyörä syö myöskään bensiiniä, mutta tästä huolimatta työvälineen kunnosta huolehtimisesta työnantajan pitäisi maksaa. On väärin, että moni lähetti joutuu pienistä tuloistaan käyttämään osan vielä kulkuvälineensä huoltokuluihin.

Pyörälähetin pestissä toimii monia ulkomaalaistaustaisia pyöräilijöitä, joille suomalainen työelämä etuineen ja vastuineen ei välttämättä ole kovin tuttu. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi alalla tapaa suoranaisia huijausyrityksiä ja että ala ei aina välttämättä tarjoa työntekijälle kaikista parhaita työehtoja ja -oloja. Tästä syystä suomalaisten lähetiksi aikovien työntekijöiden kannattaakin olla tuntosarvet pystyssä, kun työehdoista aletaan sopia. Näin tästä monin tavoin oivallisesta työstä on mahdollista saada irti mahdollisimman paljon!